Hammaslaborantti

Tekareissa rippikuvaan

1800-luvulla karies oli Suomessa todellinen kansantauti, koska elintason noustua ruokapöytiin oli alettu kantaa sokeripitoisia purtavia. Vielä 1900-luvulla hammasharjaa pidettiin ylellisyystuotteena ja hampaiden harjaamista turhamaisena. 1950- ja 1960-luvuilla koko perhe saattoi harjata hampaat vain kerran viikossa, ja silloinkin samalla harjalla, mikä varmisti karieksen leviämisen kaikille tasapuolisesti.

Koska hampaita ei hoidettu kotona eikä kaikilla ollut mahdollisuutta hammaslääkärikäynteihin, oli hampaiden poistaminen yleistä. 1800-luvun lopulla kaikki hampaat saatettiin poistaa kerralla ja tilalle tehdä proteesit – tai olla tekemättä.

Proteesit hankittiin tyypillisesti ennen rippikuvan otattamista tai viimeistään vihille mentäessä, eli tekohampaita löytyi mummojen ja pappojen lisäksi myös perheen nuorisolta.

Pikkutarkkaa näpertämistä ja metallitöitä

Proteeseja valmistavat koulutetut ammattilaiset, hammaslaborantit. He eivät työskentele asiakkaiden vaan tekohampaiden parissa. Hammaslaborantit ovat todellisia käsityöläisiä, kuten Oona Mölsä. 

Hampaita kantasolutekniikalla 

Tulevaisuudessa tekohampaat voivat jäädä historiaan, jos uusia hampaita onnistutaan kasvattamaan kantasolutekniikalla. Ehkä meille jonakin päivänä kasvatetaan maito- ja rautahampaiden lisäksi kolmas hammaskerta!

Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että hammaslaboranteille riittää työtä.

Hammaslaboranttien työllisyysnäkymät ovat lupaavat, koska ihmiset hakeutuvat useammin hammashoitoon. Hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia aiempaa enemmän, ja kohonnut elintaso nostaa palveluiden kysyntää.

Lisäksi väestön ikääntyminen vaikuttaa työpaikkojen määrään kahdellakin tavalla: ikääntyneiden hampaat tarvitsevat enemmän hoitoa, ja toisaalta eläköityvien tekijöiden tilalle tarvitaan uusia ammattilaisia. Perinteisempien toimenpiteiden lisäksi asiakkaat haluavat yhä useammin esteettistä hammashoitoa, mikä sekin voi parantaa hammaslaboranttien työllistymistä tulevaisuudessa.

Voi myös olla, että hammashuolto liitetään tulevaisuudessa nykyistä useammin osaksi työterveyshuoltoa, mikä saattaa lisätä hammaslääkärikäyntien määrää.

Lähteet

Ammattinetti.fi
Mol.fi
Suomen Kuvalehti
Yle.fi/Akuutti

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle