Hissiasentaja

Ajatuksen voimalla paikasta toiseen

Rullaportaat toiseen kerrokseen Elannon uusitussa suurmyymälässä Helsingin Siltasaarenkadulla vuonna 1934. Helsingin kaupunginmuseo.
KONEen messuosasto vuonna 1937. Kuvaaja: Pietinen. Museovirasto - Musketti.
Työläisiä menossa hissillä kaivokseen. Kuva: Turo Kartto 12.5.1942. Sotamuseo.
Hissien historiaan liittyy tällainenkin ammatti, joka nyt on kokonaan poistunut. Hissityttöjä Stockmannilla vuonna 1930. Helsingin kaupunginmuseo.

 

Hissiasentajat työskentelevät paitsi hissien, myös liukuovien ja liukuportaiden parissa. Vasta kun ihminen pystyy siirtymään ajatuksen voimalla paikasta toiseen, näitä hissilaitteita ei enää tarvita. Tästä voimme päätellä, että uusille osaajille riittää töitä tulevaisuudessakin.

Hissien tekniikka kehittyy jatkuvasti. Ensimmäisiä hissejä liikuteltiin käsin, ja myöhemmin päästiin sähkömoottorilla kulkevien hissien kyytiin. Nyt hissit liikuttavat jo meitä kaikkia arkielämässä vaivattomasti ja äänettömästi napin painalluksella. Ne saattavat jopa ohjata meitä puhumalla.

Vaikka uutta tekniikkaa kehitetään jatkuvasti, myös vanhoja hissejä eri vuosikymmeniltä on edelleen käytössä. Hissiasentajan työstä tekeekin monipuolista myös tulevaisuudessa se, että ammatissa saa oppia jatkuvasti uutta tekniikasta, mutta myös vanhojen hissien huoltamisen konstit täytyy pitää muistissa.

Ennen hissejä huollettiin konehuoneessa öljykannun kanssa. Tulevaisuudessa – ja jo nyt – hissiasentaja kytkee älypuhelimen laitteeseen ja alkaa etsiä vikaa sen avulla. Ennen asentajalla oli älypuhelimen sijaan työpari jo turvallisuussyistäkin, mutta nyt yksin työskentelevä hissiasentaja voitaisiin paikantaa tekniikan avulla, jos hänestä ei hetkeen kuuluisi mitään.

Mitä kovempaa vauhtia hissi kulkee, sitä enemmän hisseillä pystytään liikuttamaan ihmisiä. Tämä on tärkeää suurissa kaupungeissa, joissa väkeä on valtavasti. Tulevaisuudessa haasteena ei olekaan enää se, että riittävän nopeita hissejä ei pystyttäisi kehittämään, vaan se, että kun nopeudet kasvavat, ihmisen fysiologia tulee vastaan. Tulevaisuudessa onkin ratkaistavana se, miten saadaan liikutettua suuria ihmismääriä nopeasti, mutta samalla mukavasti paikasta toiseen.

Tekniikka kehittyy, mutta tietyt peruselementit näyttävät pysyvän: työ on tulevaisuudessakin asiakaspalvelua ja siinä saa oppia koko ajan uusia taitoja. Vaikka itse huoltotyö ja asennus eivät ole samalla tavalla fyysisesti raskaita kuin aiemmin, yksi on edelleen varmaa: hissiasentaja menee työpaikalle useimmiten silloin kun hissi ei toimi. Niinpä fyysistä kuntoa tarvitaan portaiden kipuamista varten.

Hissialalla monessa polvessa

Hissialalle voi suunnata suorittamalla sähkö- ja automaatioalan tai kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Hissiasentajan ammattitutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona. Lisäksi hissiasentajan ammattia voi opiskella myös KONE Oyj:n Teollisuusoppilaitoksessa, joka kouluttaa työntekijöitä yhtiön palvelukseen.

Sam ja Jani Uskali, isä ja poika, ovat molemmat edenneet urallaan KONEella. He kertovat, millaista hissiasentajan työ on ja miten se on muuttunut vuosien varrella. Jo Samin isä Henry työskenteli hissimiehenä KONEella, joten Sam ja Jani tuntevat ammatin historian hyvin.

Lähteet

Finna.fi
Kone.com
Tekstiä varten on haastateltu KONEen Teollisuusoppilaitoksen rehtori Seppo Mattlaria ja kouluttaja Hannu Oksasta.

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle