Hitsaaja

Suomessa vahva hitsaamisen osaaminen

Metallien yhteen liittäminen on ollut ihmiskunnalle tarpeellinen taito jo vuosituhansia. Esimerkiksi miekkojen eri osia on liitetty yhteen ahjohitsauksella. Keskiajalla sepät kehittivät uusia menetelmiä metallien liittämiseen toisiinsa, kuumennettua metallia lyötiin yhteen toistuvasti, kunnes ne liittyivät toisiinsa. Renessanssin aikana italialainen Vannoccio Biringuccio julkaisi ensimmäisen metallialan kirjan, ”De la pirotechnia”, jossa käsiteltiin myös erilaisia metallien yhteen takomista koskevia menetelmiä.

Moderni hitsaus syntyi 1800-luvulla, kun ranskalainen tiedemies Auguste de Meritens keksi ja sai patentin kaarihitsaukseen. Keksijät Nikolai Bernados ja Stanislaw Olszewski jatkoivat de Meritensin työtä jakehittivät hiilikaarihitsauksen, jossa kahden elektrodin välille synnytetyn valokaaren avulla saatiin metalli sulamaan liitosta varten.

Suomessa on ollut vahva osaaminen hitsaamisen suhteen jo kauan, yhtiöt kuten Kemppi, ESAB ja AGA ovat toimineet Suomessa 1900-luvulta alkaen, ja vieneet suomalaisia keksintöjä ja osaamista myös ulkomaille.

Hitsaaja työssään. 1950-luku. Helsingin kaupunginmuseo.

Hitsaajaa rajoittaa vain fysiikan lait

Hitsaaja Ville-Pekka Virtanen kertoo ammatistaan videolla.

Hitsaaja on opiskellut kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon.

Hitsaajan tulevaisuus on kirkas

Hitsauksen maailmassa kehitys seuraa niin teollisuuden kuin yksittäisen hitsaajan tarpeita. Hitsaajan avuksi voi tulla erilaisia hitsausrobotteja, joiden käyttöön hitsaajalta vaaditaan myös IT-osaamista. Ammattitaidon MM-kisoissa WorldSkills Abu Dhabissa kilpaillut Juho Nissinen on toisaalta sitä mieltä, että manuaaliselle hitsaukselle on myös tulevaisuudessa tarvetta. Vaikka hitsaajan työnkuva saattaa muuttua, ei tarve hitsaajista katoa mihinkään. Hitsaajilla on siis kirkkaat tulevaisuudennäkymät!

Lähteet

Millerwelds.com
Procedure handbook of arc welding. (1994)
American Welding Society
Weldingvalue.com

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle