Hotellityöntekijä

Siskonpeti hotellin keittiössä

Kielitaitoa ja asiakaspalveluasennetta tarvittiin hotellityössä jo sata vuotta sitten. Työn sisältöä enemmän ovatkin tainneet muuttua työntekijöiden olot – onneksi parempaan suuntaan.

Hotelleissa oli sata vuotta sitten huomattavasti enemmän työntekijöitä kuin nykyään. Vastaanottovirkailijan lisäksi talossa oli omasta takaa autonkuljettajia, silittäjiä, siivoojia ja piccoloita. Tänä päivänä hotellien siivous on usein ulkoistettu, eli siivoojat eivät ole hotellin vaan jonkin siivousfirman palkkalistoilla. Asiakkaat silittävät vaatteensa itse tai lähettävät pyykit hotellilta pesulaan, mistä ne tulevat pestyinä ja silitettyinä takaisin. Piccoloita näkee tänä päivänä lähinnä elokuvissa vastaanottamassa hotellivieraita, kantamassa heidän laukkujaan, hoitamassa erilaisia juoksevia asioita ja päivystämässä hotellin ovensuussa.

Aiemmin vähävaraisten perheiden tytöt ja pojat lähtivät kotoa pian rippikoulun suoritettuaan ansaitsemaan oman leipänsä. Monet heistä päätyivät hotelleihin, koska niissä riitti avustavaa työtä kouluttamattomille nuorille. Nykyään työ hotelli- ja ravintola-alalla vaatii koulutusta.

Anemiaa ja ammattitauteja

Tänä päivänä työsopimuksen tekeminen on itsestäänselvyys työssä kuin työssä, mutta aina näin ei ole ollut. Jos hotellin työntekijä sairastui, hänen työsuhteensa päätettiin. Työntekijöillä ei ollut vapaapäiviä, mutta he saattoivat saada palkatonta lomaa, jos oli pakottava tarve. Työviikko oli kuusipäiväinen, ja pitkiä päiviä tehtiin aina silloin kun oli kiire.

Henkilökunta asui usein hotellin keittiössä tai vinttikamarissa yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Hotellin työntekijät saivat ruoan talosta ja maksoivat sen palkastaan. Keuhkotauti ja anemia olivat yleisiä vaivoja, koska asumisolot olivat heikot ja töitä tehtiin tupakansavuisissa, huonosti tuuletetuissa tiloissa. Työntekijöillä ei ollut juurikaan säilytystilaa henkilökohtaisille tavaroilleen ja vaatteilleen; toisaalta harvalla omaisuutta paljon olikaan.

Hyväpalkkaisia miehiä ja huonopalkkaisia naisia

Hotelli- ja ravintola-ala oli erittäin naisvaltainen. 1900-luvun alkupuolella tyypillisin naisten ammatti oli henkilöpalvelija. Heti kakkosena tulivat kahvila- ja ravintolatyöntekijät ja kolmanneksi eniten naisia oli terveydenhuollon töissä.

Ravintoloiden tarjoiluhenkilökunta oli jakautunut kahdeksi asemaltaan ja eduiltaan erilaiseksi ryhmäksi: arvostetuiksi ja hyvin palkatuiksi, pääasiassa ruotsinkielisiksi mieshovimestareiksi ja viinureiksi sekä jatkuvasti kasvavaksi joukoksi suomenkielisiä matalapalkkaisia naispuolisia tarjoilijoita. Vahtimestarit ja portieerit olivat enimmäkseen miehiä, kun taas keittiöhenkilökunta koostui naisista lukuun ottamatta hienojen ravintoloiden kokkeja ja keittiömestareita.

Kielitaito oli valttia jo sata vuotta sitten

Hotelli- ja ravintolamaailman tiukka ammattiryhmitykseen ja myös kielitaitoon perustuva hierarkia heijastui vielä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton vuonna 1934 toteuttamassa jäsenryhmittelyssä, jossa hotellien ja matkustajakotien henkilökunta jaettiin viiteen ryhmään:
1. pääportieerit, joiden oli hallittava viisi kieltä
2. vuorottajat, eli portsarit ja siivoojat, joiden oli hallittava kolme kieltä
3. eteisvahtimestarit ja puhelinkeskuksen hoitajat, joiden piti osata kolmea kieltä
4. portsarit, eteisvahtimestarit ja siivoojat, joiden piti osata suomea ja ruotsia, sekä varastonhoitajat ja autonkuljettajat
5. apusiivoojat, hissi- ja asiapojat.

Kuuntele alan ammattilaisten tarinoita Hotelli- ja ravintolamuseon verkkosivuilla

Hotelli Seurahuoneen juhlasali. (nyk. Helsingin kaupungintalo). Kuva: tuntematon 1885, Helsingin kaupunginmuseo.
Heikki Siikonen suunnitteli tämän vuonna 1926 valmistuneen hotelli- ja liikerakennuksen liikemiehille Kalle Saukkonen ja Kalle Norma. Kuva: Tuntematon 1930-luku, Hyvinkään kaupunginmuseo.

Matkailualan monipuolinen työnkuva

Jere Hietanen opiskelee matkailualaa ammattilukiossa. Hän kertoo videossa millainen hotellityöntekijän työpäivä voi olla.

Hotelli veden alla tai avaruudessa

Matkailuelinkeinon tulevaisuus näyttää valoisalta: ala kasvaa, ja kasvun ennustetaan myös jatkuvan.

Samalla kun ihmisten materiaaliset tarpeet on tyydytetty yhä paremmin, kokemuksista, kuten
matkustamisesta, on tullut tapa ilmaista statusta ja identiteettiä. Kokeneet ja vaativat tulevaisuuden matkailijat ostavat yksilöllisesti juuri heille räätälöityjä palveluja ja kokemuksia, joilla on syvempi merkitys. Sen ansiosta matkailupalvelujen tuottajien työkin tulee olemaan aiempaa elämyksellisempää.

Myös hotellit ovat persoonallisempia, koska kokeneet ja vaativat matkailijat haluavat tavanomaisten huoneiden ja ravintoloiden sijaan yksilöllisiä elämyksiä. Hotelli voi sijaita vaikka veden alla; toisaalta myös ikkunattomille halpahotelleille on kysyntää. Robotit voivat etenkin halvoissa majoituspaikoissa hoitaa kaiken tarpeellisen palvelun. Tulevaisuuden matkailijat tarkastelevat hotellialaa samaan tapaan kriittisesti kuin valistuneet matkailijat nyt tarkastelevat lentoalaa.

Kysyntään vaikuttavat muutokset taloudellisessa, poliittisessa, sosiaalisessa ja fyysisessä toimintaympäristössä. Näitä ovat ainakin globalisoituminen, verkostoituminen, kestävä kehitys, väestön ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen, turvattomuuden lisääntyminen, teknologisen kehityksen nopeutuminen, varallisuuden kasvu ja polarisoituminen. Kestävä kehitys, ikääntyminen ja talouskriisit ovat matkailualaa haastavia megatrendejä. Ne voivat vähentää kaukomatkoja, mutta lisätä lähimatkailua. Tulevaisuudessa matkailukuluttaminen voi polarisoitua yhä selvemmin köyhien ja varakkaiden matkailumarkkinoihin.

Suomessa ainakin kiinalaisten matkailijoiden määrä tulee kasvamaan. Myös nuorisomatkailun arvioidaan kasvavan, koska nuorten tulot kasvavat, sinkkutalouksien määrä nousee ja sosiaaliset verkostot kansainvälistyvät. Toisaalta ikääntyvä väestö nousee yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Se näkyy hyvinvointi- ja terveysmatkailun kysynnän kasvuna.

Virtuaali- ja avaruusmatkailu on tulevaisuutta

Äärimmäinen esimerkki luksuksen ja uusien elämysten tavoittelusta on avaruusmatkailu avaruushotelleineen. On visioitu esimerkiksi matkoja kuuhun ja kiertomatkoja maapallon ympäri, kokousmatkailua avaruuteen ja hissiä, jolla pääsisi avaruuteen. Yksittäisiä turisteja on jo lennoilla käynytkin. Suomi ei kuitenkaan ole mukana avaruusmatkailun kehittämisessä.

Toinen aivan uudenlainen tapa matkustaa on tehdä se kotona. Virtuaalimatkailu mahdollistaa lomien ”kokeilun” etukäteen ennen reissua. Se voi jopa korvata fyysiseen liikkumiseen perustuvaa matkailua. Miltä tuntuisi keskustella muiden virtuaalimatkailijoiden kanssa ja tutustua paikalliseen kulttuuriin astumatta lainkaan oman kodin ulkopuolelle? Virtuaalisuus voi muuttaa matkailua merkittävästi. Se voi säästää ympäristöä ja mahdollistaa reissaamisen myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty matkustamaan paikan päälle haluamaansa kohteeseen.

Tapahtuma- ja talkoomatkailu kiinnostaa

Tulevaisuuden matkailijat haluavat oppia uutta ja osallistua kursseille. Matkat ovat myös paikkoja omalle luovalle ilmaisulle. Tapahtumamatkailun arvioidaan lisääntyvän, koska matkailijat haluavat kokea yhteisöllisyyden tunnetta. Jo nyt urheilu- ja musiikkitapahtumat – myös sellaiset, joissa kaikki osanottajat ”tekevät” – ovat lisänneet suosiotaan. Toisaalta hyvinvoivia länsimaisia matkailijoita kiinnostaa myös kurjuuden kokeminen, kuten opastetut kierrokset slummeihin.

Matkailijat pyrkivät syvempiin ja merkityksellisempiin kokemuksiin myös osallistumalla vapaaehtoistyöhön, mikä muuttaa vierailijan ja isännän suhdetta. Matkailupalvelujen tuottaja voikin saada aiempaa useammin vieraita töihin eikä lepäämään. Eiköhän muuteta takaisin maalle!

Matkailijat ovat entistä valistuneempia ympäristöasioiden suhteen, mikä johtaa ristiriitaan omantunnon ja matkustushalun välillä. Kestävän kehityksen mukaisia palveluita arvostetaan, mutta harvemmin ostetaan, mikäli ne ovat kalliimpia tai vaikeammin saavutettavissa.
Informaatikot matkojen räätäleinä

Perinteisten matkatoimistojen tarjoamien työpaikkojen määrä vähenee, koska monet matkailijat kokoavat matkansa itse. Toisaalta matkailijat toivovat saavansa myös henkilökohtaista palvelua ja tarvitsevat erityistoiveisiinsa palveluja. Sen seurauksena matkatoimistojen toiminnan luonne muuttuu. Tulevaisuudessa matkatoimistossa keskeisiä työntekijöitä ovatkin niin sanotut informaatikot, jotka räätälöivät yksilöityjä paketteja erityisesti hyvin maksaville asiakkaille.

 Lähteet

Hotelli- ja ravintolamuseo
Riikka Puhakka: Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä (Lahden ammattikorkeakoulu)
Visit Finland: Matkailu vuonna 2020 – faktaa ja fiktiota

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle