Kampaaja

Vaikutusvaltaiset kampaajamestarit

Kampaajan ammattia on harjoitettu eri muodoissa jo tuhansien vuosien ajan, joskin ammattinimikettä ”kampaaja” on käytetty ensi kerran vasta 1600-luvun Euroopassa. Tuohon aikaan oli jo hiussalonkeja, joissa luotiin mitä korkeimpia kampauksia.

Hiusala kasvatti suosiotaan ja 1700-luvulla Ranskassa julkaistiin ensimmäinen hiustyylejä käsittelevä kirja sekä avattiin kampaajakoulu, Academie de Coiffure. Myös peruukit olivat suosittuja, ja hiussalonkien ja peruukkiliikkeiden välinen kilpailu oli kovaa. 1800-luvun alussa peruukkien suosio hiipui ja hiussalongit nousivat yhä suositummiksi.

Suomessa partureita ja kampaamoita on ollut 1800-luvulta lähtien, muun muassa Helsingissä on vuonna 1850 ollut jo 170 liikkeenharjoittajaa. Hiusammattilaiset, eli parturimestarit ja kampaajamestarit, olivat 1900-luvun alussa arvostettu ja vaikutusvaltainen ammattiryhmä. Tuolloin kampaaja-ammattilaisista suurin osa oli miehiä.

1900-luvulla koko hiusala muuttui radikaalisti sähkön ja uusien värjäystekniikoiden ansiosta. Myös kampaajan ammatti lähti kehittymään eri suuntaan, esimerkiksi naisten osuus hiusammattilaisista alkoi kasvaa 1920-luvulla. Samoihin aikoihin varsinainen parturi-kampaajien kouluttaminen aloitettiin Suomessa.

Kauppias August Hultin liiketalossa sijainnut parturi-kampaamo, 1929. © Keravan museo
Naiskampaamo Unioninkadulla, 1930. © Helsingin kaupunginmuseo
Hotelli Kämpin parturiliike, 1936. © Pietinen Aarne Oy, Helsingin kaupunginmuseo
Parturi työssään, 1941−1942. © Pauli Jänis, Museovirasto − Musketti

.

Kampaajan työ on luovaa ja ihmisläheistä


Kampaajana toimiva Kerttu Johansson kertoo videolla mikä on hänen työssään parasta.
Hiusalan ammattilainen on suorittanut hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon.

 

Innovaatiot kampaajan työn apuna

Hiusten pidennykset ovat olleet suosittuja jo pitkään. Kyse on kuitenkin vain kiinnitettävistä lisäkkeistä; mitä jos oikeita hiuksia voisi kasvattaa hetkessä pidemmiksi, esimerkiksi pillerin avulla? Tai voisiko päässä olla 3D-tulostettuja hiuksia? Kampaamot saattavat tulevaisuudessa muuttua laboratoriomaisemmiksi, sillä orgaanista hiusta saatetaan pystyä jopa luomaan laboratorioissa.

Tulevaisuudessa keskitytään yhä enemmän myös kestävään kehitykseen. Kampaamoissa tämä tarkoittaisi muun muassa veden käytön vähentämistä minimiin ja siirtymistä yhä luonnonmukaisempiin hiusväreihin.

Uutta teknologiaa hyödynnetään myös hiusalalla, ja erilaisia parturi-kampaajarobotteja on jo kehitelty pitkän aikaa. Japanissa Panasonic on kehittänyt robotin, joka pesee hiukset hieroen päänahkaa. Yhdysvalloissa kehitetty Intelligent Automationin Multi-Arm UGV -robotti taas osaa ajaa pään kaljuksi. Lähitulevaisuudessa voi hyvinkin olla toiminnassa älykkäitä robotteja, jotka värjäävät ja leikkaavat hiuksia. Voiko kampaajarobotti korvata oikeaa ihmistä?

Lääketieteessä robotteja hyödynnetään jo laajasti, muun muassa leikkauksissa. Tutkimusten mukaan 70% ihmisistä olisi valmiita robotin operoimaksi leikkauksessa, mutta vain 10% suostuisi robotin stailattavaksi. Onko siis parturi-kampaajaroboteille tarvetta? Kampaajakäynti on nimittäin monelle sosiaalinen kokemus, jossa nautitaan asiantuntevan kampaajan käsittelystä ja kampaamon tunnelmasta.

Teknologia voi siis tulla kampaajan avuksi, esimerkiksi tarkkojen lasersaksien muodossa, mutta robotti ei voi korvata ihmisen luovuutta ja inhimillisyyttä.

 

Lähteet

Hiusyrittajat.fi
Encyclopedia of Hair: A Cultural History, Victoria Sherrow, 2006
Hji.co.uk
Fab-beauty.com

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle