Kunnossapitoasentaja

Suomi nousuun teollisuuden avulla

Teollisen vallankumouksen myötä Suomeen rakennettiin erilaisia tehtaita ympäri maata. Useita tehdasrakennuksia on edelleen jäljellä muun muassa Fiskarsissa, Teijossa ja Mustiossa. Erityisesti linnoitustyöt, joista suurin oli Suomenlinnan rakennustyö, loi tarvetta erilaisille teollisuusaloille. Myöhemmin paperiteollisuus nousi johtavaksi teollisuusalaksi. Esimerkkinä vanhasta paperitehtaasta toimii Verlan tehdas, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Kun teollisuus kehittyi, kasvoi myös tarve asiantuntevasta huoltohenkilöstöstä. Tehtaat eivät pyöri ilman huolellista kunnossapitoa. Tämä on totta niin nykypäivän tehtaille kuin 1600- ja 1700-luvun tehtaille. Jatkuvan tuotannon turvaamiseksi onkin elintärkeää, että huoltohenkilöstöstä löytyy huippuosaajia. Suomesta on kehittynyt yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Tämä tuskin olisi onnistunut ilman taitavia osaajia Suomen monissa tehtaissa.

Verlan puinen tehdas. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas perustettiin 1882. Kuvausaika 1885-1892. Verlan tehdasmuseo.

Ongelmanratkaisukyky on elintärkeä kunnossapitoasentajalle

Kunnossapitoasentaja Jere Kuisma on maailman kärkeä omalla alallaan. Hän on kilpaillut esimerkiksi ammattitaidon MM-kisoissa Abu Dhabissa 2017. Videolla Jere kertoo omasta työstään ja millaista työtä kunnossapitoasentaja tekee.

Kunnossapitoasentaja on suorittanut kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon.

Tulevaisuuden tehtaat vaativat myös kunnossapitoa

Teollisuusalat vaihtuvat ja tekniikka kehittyy. Vaikka ympäristö saattaa muuttua, ei tarve taitavista kunnossapitoasentajista lopu. Tulevaisuudessa työnkuva sisältää enemmän tietotekniikkaa ja ongelmien ennaltaehkäisy on isommassa roolissa. Taitava kunnossapitoasentaja hallitsee ison arsenaalin työkaluja ja suoriutuu vaikeastakin tehtävästä. Monimutkaisempi laitteisto vaati rautaisempaa osaamista ja kykyä sisäistää uutta tietoa sekä soveltaa sitä ongelmien ratkaisemisessa.

Työnkuva sisältää myös entistä enemmän asiakaspalvelua. Kunnossapitoasentaja on useasti tärkeä ja joskus ainoa linkki koneen tuottajan ja asiakkaan välillä. Rooli vaati kykyä ymmärtää molempia puolia ja tämän kautta mahdollistaa mutkaton yhteistyö eri tekijöiden välillä.

Lähteet

edu.fi
Koskesta voimaa
effra.eu
Michelsen, K. (1999). Viides sääty: insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle