Lastenhoitaja

Ennen: Leikkiä, oppia ja työkasvatusta

1800-luvun lopussa Helsinkiin perustettiin Pohjoismaiden ensimmäiset kansanlastentarhat ja samaan aikaan aloitettiin myös lastenhoitajien koulutus. 1900-luvun vaihteeseen mennessä avattiin uusia lastentarhoja myös Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon, Kotkaan ja Viipuriin. Vuonna 1920 Suomessa oli toiminnassa jo noin 80 lastentarhaa, joissa oli yhteensä noin 6 000 lasta.

Lastentarhojen toiminta on alusta saakka ollut järjestelmällistä. Erilaisten leikkien ja retkien lisäksi lapsilla oli oppituokioita sekä työkasvatusta. Lapsia ohjattiin monenlaisiin käytännön puuhiin, kuten askarteluun ja käsitöiden tekemiseen. Lastentarhoissa saattoi olla myös puutarha, jonka hoidossa lapset avustivat.

Lapsia ruokailemassa punavuorelaisessa lastentarhassa vuonna 1917. © Helsingin kaupunginmuseo
Voimistelutuokio Ensiapu Yhdistyksen lastentarhan pihalla Peltolassa, 1914. © Lappeenrannan museot
Nuken vaatteiden pesua Hermannin suomenkielisessä kansanlastentarhassa vuonna 1906. © Helsingin kaupunginmuseo
Lapset istuttavat perunaa ja hoitavat viljelyksiään Hermannin lastentarhassa, 1930. © Museovirasto
Lastenlinnan hoitajia Lastenlinnan parvekkeella, 1921. © Helsingin kaupunginmuseo

1920-luvulla Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämässä Lastenlinnassa alettiin kouluttaa lastenhoitajia puolen vuoden kursseilla. Oppilaat olivat työväen ja maaseudun tyttäriä ja kurssille ei ollut muodollisia pätevyysvaatimuksia, vaan suositus tehtävään sopivuudesta riitti. Ruotsinkielisiä lastenhoitajia koulutti Barnavårdsföreningen.

Tuolloin lastenhoitajat valmistuivat päivähoitolaitoksiin ja sairaaloihin, sekä yksityisten perheiden palvelukseen. Siihen aikaan tytöillä ei ollut mahdollisuuksia ammattioppiin, joten Lastenlinnan tarjoama koulutus oli uudenaikaista.

1930-luvulla lastenpäivähoitotoiminta laajeni lastensuojelulain myötä. Vuodesta 1936 lähtien kunnat olivat velvoitettuja ylläpitämään kotikasvatusta täydentäviä laitoksia tai avustamaan vastaavia yksityisiä laitoksia. 1950-luvulla alettiin perustaa lastentarhoja myös erityislapsille. Vuoteen 1960 mennessä Suomessa oli jo yli neljäsataa päivähoitolaitosta.

Nyt: Tarinoita ja vuorovaikutusta

Sosiaali- ja terveysalanperustutkinnolla lähihoitajaksi valmistunut Taru Hedenstam toimii lastenhoitajana Huvikummun päiväkodissa Porvoossa. Hän kertoo videolla, millaista on työ lasten parissa.

Tulevaisuudessa: Älyteknologiaa ja ulkoilua

Päiväkodit muuttuvat tulevaisuudessa yhä digitaalisemmiksi. Älyteknologia tulee olemaan luonteva osa oppimisympäristöä ja digitaalisilla työkaluilla opetellaan tekemään paljon itse. Lapsia opetetaan hyödyntämään teknologiaa apuvälineenä, ei pelkkänä viihteen tarjoajana.

Älyteknologia mukautuu apuvälineeksi myös henkilökunnan työssä, esimerkiksi viestimisessä vanhempien kanssa. Erilaisten digitalisten työkalujen käytön tarkoituksena on säästää henkilökunnan aikaa enemmän lapsille.

Teknologian vastapainoksi ulkoiluun ja liikuntaan tulee panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Lähiympäristöä hyödynnetään ulkoilun lisäksi myös muilla tavoin. Monet tulevaisuuden päiväkodit rakennetaan osaksi suurempaa kampusta, esimerkiksi koulun ja kirjaston viereen, mikä mahdollistaa yhteistyön lähialueen toimijoiden kanssa.

Päiväkodinhoitajien työnkuva ei tule muuttumaan radikaalisti tulevaisuudessa. Suurin muutos tulee teknologian yhä laajemmasta käyttöönottamisesta, mikä voi vaikuttaa myös alan koulutukseen. Päiväkodin perustoiminta on kuitenkin pysynyt jo sadan vuoden ajan jokseenkin samanlaisena, joten suuria muutoksia on tuskin tiedossa tulevaisuudessakaan.

Lähteet

Veli Nurmi: Maamme koulutusjärjestelmä, Porvoo-Helsinki: WSOY, 1983.
Aura Korppi-Tommola: Terveyssisarten koulutus alkaa, www.ylppo.fi, 2017
Lastentarhamuseo, www.lastentarhamuseo.fi, 2017
Finna.fi
Maija Aalto: ”Helsinki kehittää miljoonilla euroilla tarhaikäisten teknologiataitoja – päiväkoteihin yritetään rakentaa myös oma ”Wilma”-järjestelmä”, Helsingin Sanomat, 3.2.2017
Laura Savolainen: ”Visionäärit pohtivat: Minkälainen on tulevaisuuden päiväkoti?”, Yle Uutiset, 24.9.2015

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle