Maalari

12-tuntisia työpäiviä ja myrkkymaaliboikotti

Maalarin ammatissa on aikojen saatossa muuttunut moni asia. Siinä missä nykymaalari kävelee markettiin ostamaan työvälineitä, entisaikaan maaleja ja pensseleitä ei saanut samalla tavalla valmiina kaupan hyllyltä. Maalarit tekivät paljon itse, mikä tarkoitti esimerkiksi materiaalien keräämistä luonnosta.

1800-luvun lopulla maalarin työpäivä kesti 12,5 tuntia. Työ oli fyysistä ja vaarallista ja palkka pieni. Vuosadan vaihteessa työväkeä harmitti niin, että se alkoi järjestäytyä ja vaatia parempia työskentelyolosuhteita – niin myös maalarit. Heidän työpäivänsä lyhenikin 8-tuntiseksi ja palkat nousivat. Parannukset eivät tulleet itsestään, vaan he joutuivat usein käyttämään työtaistelun keinona lakkoa.

1970-luvulla maalarit havahtuivat pohtimaan työssä käyttämiensä maalien turvallisuutta. He ryhtyivät myrkkymaaliboikottiin, eli kieltäytyivät maalaamasta sellaisilla aineilla, joiden tiesivät olevan haitaksi terveydelle. Pikkuhiljaa työnantajat, maalivalmistajat ja kauppiaat myöntyivät maalarien vaatimuksiin ja siirtyivät terveydelle vähemmän vaarallisiin tuotteisiin.

Maalari viimeistelemässä portaita. Kuva Elanto-lehdestä. Kuva: Pertti Viljanen 1957, Helsingin kaupunginmuseo.
Maalari telineillä maalaamassa seinää. Kuva Elanto -lehden kokoelmasta. Kuva: Kaarlo Jokinen 1957, Helsingin kaupunginmuseo.

Moderni maalari

Henna Otronen on yrittäjä pintakäsittelyalalla. Hän on kilpaillut ammattitaidossa Taitajassa ja kansainvälisissä kisoissa ja hän onnistui EuroSkills Lille 2014 -kisassa voittamaan pronssia. Henna kertoo videossa maalarin työnarkipäivästä.

Lakipykäliä ja nanoteknologiaa

Ammattioppilaitoksen lehtori Kirsti Salo tuntee pintakäsittelyn ammattialan kokemat muutokset. Millaisia taitoja tulevaisuuden maalari tarvitsee?

Mielikuvissamme maalari maalaa taloa sopivan verkkaiseen tahtiin, mielellään kesäisenä päivänä, ja ehtii siinä sivussa mainiosti vaihtaa kuulumiset ohikulkijoiden kanssa.

– Nykyisten materiaalien nopean kuivumisen johdosta työn luonne on muuttunut. Valmista pintaa saadaan aikaiseksi paljon aiempaa nopeammin. Ennen tarvittiin useampi maalari, nyt saman työn tekee yksi tai kaksi maalaria, Kirsti Salo kuvailee.

Hän on opettaja ja AMK-insinööri, joka opettaa maalausalan teoriaa ja käytännön työtä Turun Ammattiopistosäätiössä.

Radikaaleimmin ammatissa on Salon uran aikana muuttunut työturvallisuus. 2010-luvun maalarilla on käytössään henkilökohtaiset suojaimet ja päässä lait, asetukset ja säädökset liittyen esimerkiksi koneiden ja laitteiden käyttöön sekä telinetyöskentelyyn.

Materiaalit ovat nykyään vesiohenteisia ja siksi turvallisempia käyttää. Uudisrakennusmaalauksen puolella käsiteltävät pinnat ovat muuttuneet helpommin käsiteltäviksi ja työturvallisemmiksi.

Maalari maalasi taloa – mutta ei pelkällä pensselillä

Nykymaalari ei pelkällä pensselillä pärjää. Uudisrakennusten laajoilla pinnoilla käytetään ruiskua, mikä nopeuttaa sekin työn valmistumista. Julkisivuilla käytetään nykyaikaisia nostimia.

– Pitää osata käyttää eri tyyppisiä koneita, Kirsti Salo summaa.

Muutoksia ovat kokeneet ja tulevat kokemaan yhtä lailla materiaalit, välineet kuin tekniikatkin.

– Maalarin ammatissa tullaan kokemaan teknologisten kehitysten kautta uusia käsittelytekniikoita ja opitaan käyttämään uusia käsittelymateriaaleja. Tulevaisuudessa uusia ulottuvuuksia saavat käsiteltävät pinnat, materiaalit ja käsittelytavat, kuivumisajat ynnä muu, se on ihan varmaa.

Salo arvelee esimerkiksi, että tulevaisuudessa hyödynnetään nanoteknologiaa.

– Se voisi tarkoittaa, että käsiteltävät materiaalit olisivat vaikkapa sellaisia, että ne jo itsessään ovat muuttumiskykyisiä esimerkiksi värien suhteen. Tai materiaaleilla voisi olla sellaisia ominaisuuksia, jotka vähentävät käsittelytarpeita.

– Tuskinpa kuitenkaan minun aikanani... Mielenkiintoista kyllä nähdä, mihin suuntaan asiat kehittyvät.

Yrittäjyystaitoja ja elinikäistä oppimista

AMK-insinööri ja opettaja Kirsti Salo on kehittänyt osaamistaan mm. tuomaroimalla alan kilpailuja sekä kotimaassa että ulkomailla, sekä kouluttautumalla uusien materiaalien ja maalausmenetelmien tuntemukseen ja oppimiseen.

Opettajana Kirsti Salo on tekemisissä tulevaisuuden ammattilaisten kanssa. Niiden, joilla työelämä häämöttää vasta edessäpäin. Heille hän pyrkii tarjoamaan tehtäviä, jotka ovat lähellä työelämän todellisia töitä. Työrutiinin hankkiminen, erilaisiin menetelmiin tutustuminen ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvät taidot valmistavat opiskelijoita tulevaan.

– Yrittäjyys tulee varmasti olemaan hyvä taito hallita, toimiipa tulevaisuuden maalari toisen alaisena tai yksityisenä yrittäjänä, Salo maalailee alan tulevaisuudennäkymiä.

Hän näkee, että askeleen edellä muita on se yrittäjä, joka hallitsee uudet materiaalit, työvälineet ja työskentelytavat.

– Uskon, että aktiiviset tekijät saavat töitä. Työnkuva varmasti muuttuu ja uskon, että ne jotka ovat ennakkoluulottomia, pärjäävät.

Lähteet

Helsingin maalarit
Heikki K. Lähde: Käsityöammatteja maaseutuelämässä – Käsityötaitoa omavaraistalouden aikaan

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle