Pelintekijä

Yli 100 vuotta suomalaista pelintekoa

Pelejä on pelattu ja tehty aina. Varhaisimmista pelintekijöistä ei ole juurikaan säästynyt tietoa. Moni meistä tietää Angry Birdsin ja Clash of Clansin suomalaisiksi, mutta tiesitkö, että myös perinteiset pelit Fortuna ja Afrikan tähti ovat suomalaisia vientituotteita?

Huvimatka Aavasaksaan

Huvimatka Aavasaksaan – lautapeli on julkaistu vuonna 1862 ja on ensimmäisiä suomalaisia opetuskäyttöön suunniteltuja pelejä. Pelilauta koostuu ruuduista, joissa on kuvia Suomen eri paikkakunnista. Esimerkiksi Oulun kohdalla oleva piirros on yksi vanhimpia Oulua esittäviä kuvia.

Peli kulkee niin, että pelaaja liikkuu noppaa heittämällä ympäri Suomen ja jokaisen paikkakunnan kohdalla on jokin tarina. Katso Suomen pelimuseon videolta, kuinka peliä pelataan.

Punaisten ja valkoisten taistelu 1918

Suomen 100-vuotisjuhlavuonna ajankohtainen on myös vuonna 1918 julkaistu Punaisten ja valkoisten taistelu 1918 – lautapeli, jonka aiheena on Suomen sisällissota. Peli julkaistiin jouluna 1918, vain puoli vuotta sodan päättymisen jälkeen. Pelissä punaiset ja valkoiset joukot taistelevat keskenään, ja kummallakin on yhtäläinen mahdollisuus voittoon. Runomuotoiset säännöt antavat kuitenkin ymmärtää, että valkoiset ovat pelin todelliset, kunniakkaat voittajat.

Fortuna

Puisen Fortuna-pelin kehitti leikkikalutehtailija Juho Jussila. Pelin tuotanto aloitettiin vuonna 1926, jonka jälkeen se nopeasti nousi suosituksi seurapeliksi jopa Euroopan kuninkaallisten keskuudessa. Vienti Pohjoismaihin ja Englantiin kasvatti Jyväskylässä sijainneen tehtaan tuotantoa. 1930-luvun alku oli taloudellisesti vaikeaa aikaa, ja Jussilan pelitehdas toimikin Jyväskylän alueella työttömyyden lievittäjänä.

Afrikan tähti

Afrikan tähti (1951) on yksi tunnetuimmista suomalaisista lautapeleistä, jonka Kari Mannerla kehitti ollessaan vasta 19-vuotias. Peliä on käännetty 16 kielelle ja sitä myydään yhä noin 30 000 kappaletta vuosittain.

Punaisten ja Valkoisten taistelu Suomessa 1918 -peli. © Museokeskus Vapriikki
Poika ja tyttö Fortuna-pelien äärellä Stockmannin tavaratalon leluosastolla, Eeva Rista, 1970. © Helsingin kaupunginmuseo
Afrikan tähti -lautapeli. © Turun museokeskus

Pelintekijän työ on luovaa ideointia


Digitaalisten pelien tekemisessä tarvitaan monenlaisia ammattilaisia, joista monilla on suoritettuna ammatillinen media-alan perustutkinto. Katso videolta, mitä Traplight Gamesin graafikko ja luova johtaja kertovat omasta työstään.

Pelialan ammattilainen on suorittanut media-alan perustutkinnon.

Tulevaisuudessa pelit ovat osa arkea


Peliala on jo nyt yksi nopeimmin kehittyviä aloja. Minkälaiseksi peliala muuttuu tulevaisuudessa?

Pelialan on seurattava teknologian kehittymistä ja reagoitava muutoksiin, sillä teknologia on tulevaisuudessa tekoälyn kehittyessä yhä älykkäämpää ja itseohjautuvampaa.

Tulevaisuudessa pelimaailma muuttuu viihteestä arkisemmaksi, kun yhteiskunta pelillistyy ja erilaiset hyötypelit, kuten oppimispelit, yleistyvät. Pelit tulevat myös osaksi työ- ja harrastuselämää; esimerkiksi työhaastattelussa saatetaan hakijalta vaatia simulointisuoritusta työtehtävistä.

Viihdeteollisuudessa siirrytään pelien kautta yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseen, kun ihminen osallistuu elämyksen luomiseen itse.

Pelien sosiaalinen merkitys korostuu tulevaisuudessa ja pelit, sosiaalisen median kanssakäyminen sekä elämä virtuaalitodellisuudessa sivuavat yhä enemmän toisiaan

Pelikehitys on perinteisesti ollut keksijälähtöistä ideoiden toteuttamista. Tämä innovaatiomalli säilyy todennäköisesti pelialalla myös tulevaisuudessa, mutta yhä kuluttajalähtöisemmin.

Tietoturvallisuuden merkitys kasvaa teknologian kehittyessä; kuluttajatietojen keräämisen ja yksityisyyden suojan tasapainotteleminen tulee olemaan yksi alan haasteista tulevaisuudessa. Tietoturvariskit kasvavat ja tietoturvallisuusala tuo uusia työpaikkoja.

Peliala kasvaa vakavasti otettavaksi teollisuuden alaksi ja markkinat ovat suuret.

Lähteet

Suomen Pelimuseo, Museokeskus Vapriikki, Tampere
Oulu-lehti 12.6.1980
"Sisällissota pelilaudalla", 22.12.2011, Hannamari Luukkanen, Yle
Oy Juho Jussila
"Kari Mannerla", 12.7.2006, Helsingin Sanomat
Peliteollisuuden osaamistarveraportti, Opetushallitus 2015

 

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle