Pianonvirittäjä

100 vuotta sitten pianonvirittäjä oli matkusteleva ammattilainen

Pianonvirittäjän ammatti on työnkuvan puolesta säilynyt hyvin samanlaisena viimeiset sata vuotta. Virittämisessä tai huoltotöissä ei käytännössä ole eroa, koska pianokin on perustoiminnaltaan pysynyt varsin samanlaisena. Suurimmat muutoksetkin, esimerkiksi hybridipianot ja kostutinlaitteet, ovat vain lisäyksiä perinteisen pianon rakenteeseen.

1900-luvun alussa Suomessa toimi jo Hellaksen pianotehdas ja muitakin pienempiä toimijoita. Lisäksi esimerkiksi Fazer ja Westerlund toivat maahan soittimia pystypianoista aina konserttiflyygeleihin asti. Satavuotiaita pianoja ja flyygeleitä on edelleen käytössä, vaikkakin ne ovat vaatineet vuosien varrella monenlaista kunnostusta pysyäkseen soittokunnossa.

Pianon rakenne on pysynyt lähes samanlaisena viimeiset 100 vuotta. Kuva 1930-luvulta. © Mikkelin kaupungin museot
Pianoja viritetään Hellas-Piano Oy:n tehtailla Rajamäellä. © Nurmijärven Sanomat, 1968, Nurmijärven museo
Valmiita pianoja Hellas-Piano Oy:n tehtaan varastotiloissa. © Nurmijärven Sanomat, 1968, Nurmijärven museo

Vanhojen sanomalehtien perusteella ainakin Helsingissä oli sata vuotta sitten ammattipianonvirittäjiä. Ensimmäinen koulu perustettiin vasta 1980-luvulla, mutta ennen sitä koulutusta sai kisällitoiminnalla tai pianotehtailta. Ammattitaidon kehittäminen ei ollut helppoa, ja virittäjät joutuivat näkemään kovasti vaivaa etsiessään ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Kilpailutilanteesta johtuen kollegat eivät tuohon aikaan välttämättä olleet kovin innokkaita jakamaan tietoa. Myös työkalut piti pitkälti tehdä itse tai pyytää paikallista kyläseppää avuksi. Nykyaikana työkalujen hankinta on helppoa ja koulutus laadukasta.

Pienemmissä kaupungeissa usein kanttorit tai kylän muusikot harjoittelivat virittämistaitoa ja hoitivat paikallisia soittimia. Ammattivirittäjiä oli suhteellisen vähän, ja he tekivät pitkiäkin työmatkoja. Paikallisessa lehdessä saattoi olla ilmoitus, että virittäjä on paikkakunnalla tiettyinä päivinä ja ottaa vastaan työtilauksia. Tänä päivänä teknologia on helpottanut työntekoa; reviirin laajentaminen ja töiden vastaanottaminen on entistä mutkattomampaa puhelinten, navigaattorien ja autojen ansiosta.

Insinööri, taiteilija ja talonmies samassa paketissa

Pianonvirittäjä virittää, huoltaa ja korjaa pianoja sekä flyygeleitä. Asiakkaita ovat esimerkiksi yksityishenkilöt, musiikkiopistot, yhteisöt ja seurakunnat. Työympäristöt vaihtelevat siis kodeista konserttisaleihin. Pianonvirittäjäksi valmistunut on suorittanut musiikkialan perustutkinnon.

Miska Männikkö toimii pianonvirittäjänä Helsingin Steinway Piano Galleryssa. Katso videolta, mitä kaikkea pianonvirittäjän työhön kuuluu.

Pianoja viritetään myös tulevaisuudessa

Pianotehtaiden määrä maailmalla on vähentynyt huomattavasti. Piano on edelleen suosittu soitin, mutta sähköpianojen yleistyminen on muuttanut markkinoita.

Suomi on kuitenkin pianomaa. Täällä on maailman eniten pianoja suhteutettuna väkilukuun. Vanhoja soittimia riittää siis hyvin ja uusiakin myydään vielä. Hybridipianot, joissa yhdistyy sekä akustinen piano että sähköpiano, lienevät jatkossakin toimiva tapa saada käyttöön sekä perinteinen piano että tietokoneeseen yhdistettävissä oleva sähköinen puoli.

On hankala uskoa, että pianokonsertteja järjestettäisiin sähköpianolla varsinkaan klassisen musiikin saralla, joten akustinen piano tulee säilyttämään paikkansa. Pianonvirittäjiä tarvitaan siis tulevaisuudessakin.

Lähteet

Kari Perälä, Suomen Pianonvirittäjät ry
Ammattinetti.fi
Finna.fi

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle