Vaatetusompelija

Suomalainen muoti kehittyi pakon sanelemana

Suomalaisen vaatetusalan synty tapahtui 1800-luvulla, jolloin Suomessa perustettiin muun muassa rouvasväen yhdistysten toimesta useita kutomakouluja. Tavoitteena oli taata ammatti ja taloudellinen itsenäisyys naisille. 1800-luvun loppupuolella koulussa alettiin opettamaan kutomisen lisäksi ompelua. 1900-luvun alussa kouluja oli jo toistasataa ja monet näistä kouluista toimivat edelleen muodossa tai toisessa.

Suomalaisella käsitaidolla on siis pitkät perinteet.Sota- ja pula-aikana Suomessa jouduttiin vaatetusalalla joustamaan, vaatetavaraa säännösteltiin samalla tavalla kuin muita hyödykkeitä. Tästä syystä muotia ohjasi käytettävyys, samoja vaatteita piti pystyä käyttämään monessa eri tilanteessa. Tekstiilisäännöstely purettiin vasta 1949.

Sodan jälkeen muoti kukoisti länsimaissa. Eri trendit kantautuivat myös Suomeen. Ranskalainen suunnittelija Christian Dior lanseerasi ”New lookin” 1940-luvun loppupuolella. Dioria ei rasittanut samat säännöstelyt kuin esimerkiksi englantilaisia vaatesuunnittelijoita, ja ranskalainen muoti oli maailman kärkeä. Myöhemmin muut muodin suurkaupungit kuten Lontoo, Milano ja New York ovat haastaneet Pariisin asemaa muodin pääkaupunkina.

Vaatturi Dominin työhuoneesta. Vuonna 1958. Lappeenrannan museot.

Amiksesta New Yorkiin

Juulia Peuhkuri on valmistunut vaatetusompelijaksi ja työskentelee nyt hääpukusuunnittelijana New Yorkissa. Hän kertoo videolla omasta ammatistaan ja työstään.

Vaatetusalan taitoja oppii suorittamalla tekstiili- ja muotialan perustutkinnon.

Uusia materiaaleja ja työkaluja vaatesuunnittelijalle

Vaatetusala on kokenut suuria muutoksia viime aikoina, ja myös tulevaisuus tuo mukanaan monia uudistuksia. Vaatteiden valmistuksen siirtyminen maihin, joissa kustannukset ovat alhaisempia, on tuonut vaatteiden hinnat alas. Moderni kuluttuja tosin arvostaa ekologisia ratkaisuja ja kestävää kehitystä. On mahdollista, että tulevaisuudessa entistä useampi kuluttaja tukee vastuullista vaatesuunnittelua ja kierrätykseen perustuvaa tuotantoketjua.

Uuden teknologian avulla vaatesuunnittelija voi helpommin tuoda omat tuotoksensa markkinoille ja myös käyttää aivan uusia materiaaleja. Esimerkiksi 3D-tulostus tuo uusia mahdollisuuksia käytettävien materiaalien suhteen. Omien ideoiden toteuttaminen tulee olemaan entistä helpompaa uusien työkalujen avulla. Uusien taitojen lisäksi tulevaisuuden vaatesuunnittelijalle on olennaista näkyvyys ja oman ideologian esille tuominen. Oman brändin luominen nousee entistä tärkeämmäksi ja tätä kautta joukosta erottuminen.

Lähteet

Yle.fi: Aikamatka arkeen - pukeutuminen
Yle.fi: Puuvilla loppuu – vaateteollisuuden on nyt pakko keksiä uusia vaihtoehtoja tilalle
Darja Heikkilä: Käsityön ammatillinen opetus Suomessa 1700-luvusta nykypäiviin
Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus: Tevallako tulevaisuuteen?

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle