Valmentaja

Ammattivalmennus pääsi vauhtiin Suomessa olympiakisojen kautta

1900-luvun alkupuolella Suomi oli yksi maailman parhaiten Olympiakisoissa suoriutuvista maista. Monissa olympialaisissa Suomi onnistui saamaan kaikista maista eniten mitaleja väkilukuun suhteutettuna. Myös eri lajien, erityisesti voimistelun ja kestävyysjuoksun, valmennusta kehitettiin. Kirjallisuutta aiheesta alkoi syntyä 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin kirjailija Toivo Kaila kirjoitti muun muassa Paavo Nurmen harjoittelumenetelmiin perustuvan kirjan. Olympiavalmentajana toiminut Kaila kirjoitti myös useamman käsikirjan. Näiden tuotosten kautta huippu-urheilijoiden osaaminen oli myös tavallisten ihmisten saatavilla.

Erityisen merkittävä henkilö suomalaisen valmennuksen historiassa on Jaakko Mikkola, joka palkattiin yhdeksi Suomen ensimmäisistä yleisurheilun olympiavalmentajista vuonna 1919. Mikkola rakensi uusia valmennusmenetelmiä ja sai paljon kehuja urheilijoiltaan. Vuoden 1920 olympiakisojen jälkeen Mikkola siirtyi yleisurheilun valmentajaksi Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin.

Ruotsalainen painija Anders Ahlgren suomalaisen valmentajansa Iivari Tuomiston kanssa. Kortti on vuoden 1912 Tukholman olympialaisten virallinen postikortti. Keravan museo.
Kuvassa Jaakko Mikkola (keskirivi, toinen vasemmalta).
Tyttöjen taitoluisteluharjoitukset Myllypuron jäähallissa. Keskellä valmentaja ohjaamassa 1970-1979. Kuva: Aarnio Jalmari. Helsingin kaupunginmuseo.

Kansainvälisellä allalla oppi joka päivä uutta

Jenna Orreveteläinen toimii muodostelmaluisteluryhmän valmentajana. Katso videolta, millainen valmentajan ammatti on.

Valmentaja on suorittanut liikunnanohjauksen perustutkinnon.

Valmennuksessa uudet lajit ja uudet keinot

Kaikenikäiset ihmiset lapsista eläkeläisiin hyötyvät liikunnan harjoittamisesta, ja liikunnan merkitys yhteiskunnassa nouseekin jatkuvasti suurempaan rooliin. Kun liikunta muuttuu isommaksi osaksi ihmisten elämää, ovat liikunnanohjaajat ja valmentajat mukana luomassa terveellisiä elämäntapoja asiakkaille. Myös uraohjaus sekä muu itsensä kehittämiseen ja omien tavoitteiden saavuttamiseen liittyvä valmennus yleistyy tulevaisuudessa.

Teknologia mahdollistaa myös monia uusia menettelytapoja valmentajalle. Uusien instrumenttien avulla voidaan kehittää entistä tarkemmin suunniteltuja ohjelmia, jotka ottavat juuri kyseisen asiakkaan tarpeet huomioon. Lisäksi reaaliaikainen seuranta avaa monia uusia ovia.

Teknologian kehityksen myötä myös uudet lajit saavat enemmän huomiota ja suosiota. Esimerkiksi seinäkiipeily sekä e-urheilu ovat viime vuosien aikana kehittyneet lajeina huomattavasti. Myös uudet lajit vaativat valmennusta ja ohjausta, eli valmentajille on tulevaisuudessakin tarvetta sekä harrastus- että kilpailupuolella.

Lähteet

Kalle Rantala: "Jaakko Mikkola ammattivalmentajana 1924", Kasvatus & aika 2/2017
Urheilun Opas
ammattinetti.fi
Yle.fi: "Huippututkija hämmästelee: Urheilijasta tulee Suomessa helposti asiantuntija yhdellä mitalilla – "Se on surullista"

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle