Viitomakielen Ohjaaja

Ennen: Mahdollisuus kommunikaatioon on perusoikeus

Viittomakieli Suomessa

Carl Oscar Malm (1826–1863) perusti Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen vuonna 1846. Opetusta annettiin kahdella kielellä; viittomakielellä ja kirjoitetulla kielellä. Vuosikymmen Porvoon koulun perustamisen jälkeen perustettiin kuurojenkoulu myös Turkuun, ja myöhemmin Kuopioon, Pietarsaareen, Huittisiin, Mikkeliin ja Jyväskylään.

Monelle koulunkäynti avasi täysin uuden maailman, kun koulussa opittu viittomakieli mahdollisti monipuolisemman kommunikoinnin muiden ihmisten kanssa. Koulut olivat tiiviitä yhteisöjä, joiden opettajat olivat usein itsekin kuuroja.

1800-luvun lopulla opetusihanteet muuttuivat ja opetuksessa alettiin käyttää puhemenetelmää, joka kuurojen yhteisössä tunnetaan myös oralismina. Viittomakieli syrjäytettiin opetuksesta ja erityisesti 1910- ja 1920-luvuilla viittominen oli kielletty myös välitunneilla ja asuntolassa. Siitä tuli kielletty kieli, jota oppilaat käyttivät kouluissa salaa. Kuurojenkoulut olivat aina 1970-luvulle saakka sisäoppilaitoksia, joissa viittomakieli, tavat ja perinteet siirtyivät uusille sukupolville ja jossa kasvettiin yhteisöllisyyteen.

1970-luvulla alettiin uudelleen siirtyä kohti viittomakielellä annettavaa opetusta ja 1990-luvulla mahdollistui viittomakielen opiskelu äidinkielenä. Nykyisin viittomakieltä voi opiskella oppiaineena myös yliopistossa.

Viittomakielen ohjaajan koulutus

2000-luvun alussa heräsi tarve uudenlaiselle koulutukselle. Tarve pohjautui viittomakielisten ihmisten kielellisten oikeuksien huomioimiseen ja inhimillisen elämän tarpeiden kattamiseen. Tarvittaisiin ”viittomakielinen ohjaaja, joka toimii viittomakielisen yhteisön sekä viittomia kommunikaatiossaan hyödyntävien henkilöiden ohjaus- ja avustustehtävissä.” Työtehtäviä tulisivat olemaan viittomakielisten lasten, kuurosokeiden, monivammaisten kuurojen ja viittomakommunikaatiota käyttävien kuulevien avustaminen, ohjaus ja opastaminen. Työympäristöjä olisivat mm. päiväkodit ja muut varhaiskasvatuksen ympäristöt, oppi- ja hoitolaitokset sekä erilaiset kurssit, leirit, kerhot ja vapaa-aikaan liittyvät tehtävät. Näin syntyi uusi ammatti, viittomakielen ohjaaja.

Kuurojen koulun opettaja Carl Oscar Malm, Lapsena kuuroutunut Malm perusti Porvooseen 1846 Suomen ensimmäisen kuurojen koulun. Hän kuoli 8.6.1863. Museovirasto – Musketti.
Kuva talosta, johon Carl Oscar Malm perusti ensimmäisen kuurojen koulun vuonna 1846. Työväenmuseo Werstas
Suomalainen viittomakuoro (12 miestä) esittää Maamme -laulua viittomakielellä pohjoismaisessa kuurojen kongressissa. Työväenmuseo Werstas

Nyt: Kommunikaation ammattilainen

Heli Lahtinen kertoo videolla, millaista työtä viittomakielen ohjaaja tekee.

Viittomakielen ohjaaja on suorittanut kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon osaamisalanaan kommunikaation ja viittomakielen ohjaus.

Tulevaisuudessa: Teknologia apuun

Tulevaisuudessa viittomakielen ohjaajan asiakaskunta laajenee yhä suuremmaksi. Viittomakielen ohjaajan kommunikaatiotaidot mahdollistavat työn esimerkiksi maahanmuuttajien parissa.

Suurimman muutoksen viittomakielen ohjaajan työhön tekee teknologian kehittyminen. Ihmisten hyvinvointia helpottavaa teknologiaa tulee jatkuvasti lisää markkinoille ja se on yhä edistyneempää.

Erilaiset keksinnöt, kuten kuuloimplantit ja simultaanitulkkihanskat, helpottavat itse käyttäjän lisäksi myös viittomakielen ohjaajan työtä. Apuna on helposti hallittavia, esimerkiksi kuvakommunikaation mahdollistavia sovelluksia, jotka ovat kaikkien saatavilla.

Kuitenkaan viittomakielen ohjaajan työn tärkeintä osaa, läsnäoloa ja kuuntelemista, ei voi teknologialla korvata. Työn sisältö tulee siis pysymään samana välineiden kehittymisestä huolimatta.

Katso videolta, miten simultaanitulkkihanskat toimivat. Ne mahdollistavat viittomakieliselle muun muassa etäkommunikoinnin.

Lähteet

Viittomakieliset Suomessa, Anja Malm (2000)
Tiina Haaksilahti, Turun kristillinen opisto
Laura Wiik, Viittomakielen Ohjaajat ry
Ulla Aunola, Opetushallitus

 

 

Jaa kaverille

#ammattiosaaja
Etusivulle